rivit 37-42

37 Temp' era dal principio del mattino,
e 'l sol montava 'n sú con quelle stelle
ch'eran con lui quando l'amor divino

40 mosse di prima quelle cose belle;
sí ch'a bene sperar m'era cagione
di quella fiera a la gaetta pelle

Oli aamunkoiton hetki ja aurinko nousi ylös yhdessä noiden tähtien kanssa, jotka jo olivat kanssaan silloin kun jumalallinen rakkaus / laittoi nuo kauniit asiat liikkeelle. Niin antoivat minulle syyn hyvää toivoa tuosta kaunisnahkaisesta pedosta (...)

Aamu sarastaa. Tähdet, joiden kanssa aurinko nousee, viittaavat oinaan tähtikuvioon. Aurinko oinaan tähtikuvion kohdalla merkitsee kevättä ja viittaa myös  jumalan maailmanluomisen hetkeen ("kun jumalallinen rakkaus laittoi nuo kauniit asiat liikkeelle").

Ajallisesti ollaan Pitkän Perjantain aamussa. Divina Commedian lähtee siis liikkeelle Pitkän Perjantain aatosta (edeltävä yö, jonka Dante vietti metsässä). Kaiken kaikkiaan Danten matka kestää yhden viikon.

Aamu ja keväinen vuodenaika antavat Dantelle syyn toivoa hyvää sen sijaan että pelkäisi petoa.